miesenergiaa

Heikkohermoiset hötkyilevät

  • Linja pitää
    Linja pitää

Suomella ei ole enää varaa siihen, mitä Jyrki Kataisen / Alexander Stubbin hallituksessa edellisellä vaalikaudella tapahtui. Vastuunkannon tiukassa paikassa rintamasta lipesivät niin Vihreät kuin Vasemmistoliittokin, joille Suomen tarpeet olivat sivuseikka. RKP:n Carl Haglund kertoi julkisuudessa avoimesti pettymystään edellisen hallituksen loppusuoraan, jota leimasivat monet ristiriidat, päätöksenteon vaikeudet sekä hallituspohjan kaventuminen. Häneltä katosi usko järkevän politiikan tekemiseen siinä määrin, että lopetti oman poliittisen osallistumisen kesken. 

SDP:n entinen puheenjohtaja, puoluesihteeri, pitkäaikainen kansanedustaja ja ministeri Ulf Sundqvist kirjoitti puoluelehden kolumnissaan 3.8.2016, että Suomessa toteutetaan nykyisin ulkomaalaispolitiikkaa, joka on räätälöity perussuomalaisten mukaan. Tämä on tärkeä huomio, sillä kyse on yhteisten resurssien kohdentamisesta ja varsinkin siitä, että samanlaisella poliittisella tekemisellä emme saa erilaista lopputulosta.
Suomen ulkomaalaispolitiikka ei ole irrallaan kaikesta muusta. Esim. Suomen suhtautuminen maahanmuuttoon on ollut eurooppalaisessa mittakaavassa erittäin sinisilmäistä. Perheenyhdistämisen helppous, ulkomaalaislain lepsu tulkitseminen ja antelias sosiaaliturvajärjestelmä ovat tehneet Suomesta halutun kohdemaan turvapaikanhakijoille. Juuri nyt on uutisoitu, että Suomi joutuu ottamaan lainaa 5,6 miljardia euroa ja ensi vuonna jo 5,9 miljardia selvitäkseen yhteiskunnallisista velvoitteistaan. Edellisen hallituksen teot lankeavat maksuun nyt ja suurinta kritiikkiä pitävät ne, jotka päätökset silloin tekivät. Perussuomalaisena olen tyytyväinen siihen, että puolueeni on hallituksessa ja pyrkii tosissaan muuttamaan Suomen suuntaa.

Myös valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa näkyy perussuomalainen politiikka ja asenteemme maan turvallisuudesta huolehtimiseen. Maalaamatta piruja seinille on selvää, että Suomen turvallisuusympäristö on selvästi muuttunut ja Suomen on reagoitava näihin muutoksiin. Perussuomalaisille on aina ollut tärkeää, että puhumme poliittisista kysymyksistä avoimesti ja ollessamme hallituksessa pystymme näin myös toteuttamaan. Tämä on selvä ero aiempien hallitusten toimintaan ja se antaa kansalaisille mahdollisuuden muodostaa tosiasioista oma kanta. 
Venäjän toimet Itä-Ukrainassa ovat vaikuttaneet merkittävästi Euroopan turvallisuustilanteeseen. Samoin muitakin uhkia, kuten terrorismi, siirtolaiskriisi, kyberhyökkäykset ja arktisen alueen ilmastonmuutos, joita on entistä vaikeampi ennakoida. Suomella onkin nyt turvallisuuteen kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa otetaan huomioon eri hallinnon alojen turvallisuuteen liittyvät toimet. Vasemmiston, vihreiden ja demarien puheet kaikkia syleilevästä avoimuudesta on sivuutettava järjen ja perusturvallisuuden vastaisena?

Populismin pinnan ärsyttäessä, ei kriitikoillakaan riitä pitkäpinnaisuutta katsoa sen taakse. Punavihreät toimittajat hylkäävät mieluummin journalismin etiikan kuin oman poliittisen aatteensa. Kuitenkin päätösten piilovaikutukset ovat ne, joiden kanssa meidän on elettävä. 
Perussuomalaisten kannanotot aiempien hallitusten tekemän politiikan ongelmista on kuitattu populistisena puutaheinänä, jota ei pidä ottaman vakavasti. Vuosikaudet kriittisiä kannanottojamme on pidetty niin kansainvälisen oikeuden kuin hyvän maun vastaisina, mutta ei enää. Euroopan ja Lähi-idän kriisien laukeamisen myötä perussuomalaisesta ajattelusta on tullut valtavirtaa.

Konkreettinen esimerkki suunnanmuutoksesta on viime vuoden joulukuussa laadittu hallituksen turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma. Se toteuttaa käytännössä kaikki ne toimenpiteet, joita olemme aikaisemmin vaatineet, mm. perheenyhdistämisen edellytykset tiukentuvat ja turvapaikan saaneiden sosiaaliturvasta on tulossa vastikkeellista. Perussuomalaisten turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta on tullut Suomen turvapaikka- ja kotouttamispolitiikkaa, jolla pyritään muuttamaan myös EU:n rakenteita. Entisen sisäministerin ja nykyisen valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok) toukokuisen lausunnon mukaan eurooppalainen maahanmuuttopolitiikka ei nyt toimi, minkä vuoksi Suomi on mukana uudistamassa sitä. Orpo on tuonut vahvasti esiin, että "tehokas palauttamispolitiikka on osa tehokasta kotouttamispolitiikkaa".

Tämä on sisäistetty myös oppositiossa, jossa sosiaalidemokraattinen puolue kannattaa hallituksen turvapaikkapoliittista toimenpideohjelmaa. Sama näkemysten muutos on havaittavissa paikallispoliittisissa toritilaisuuksissa, jossa asioista keskustellaan puoluerajoja ylittävissä kohtaamisissa. Suomessa oppositio sekä itkee perussuomalaisten suurta vaikutusta hallituksen toimenpideohjelmiin että kiittää sitä. Kiitokset tulevat siitä, että olemme pureutuneet kysymyksiin, joihin muilla puolueilla ei ole ollut asiantuntijuutta. Itku kumpuaa samasta lähteestä, koska olemme oikeassa ja se on tuskallista myöntää. 

Poliittinen vaalienväliviihde gallupit vaativat mediakriittisyyttä, sillä gallupien tehtävänä on liikuttaa massojen mielipiteitä. Toisin kuin kuvitellaan, massat eivät luo galluptuloksia, vaan ne tehdään. Kontaktit ihmisiin tuotetaan organisoidusti ja on luottamuksen varassa uskoa satunnaisotantaan. Ei ole tavatonta, että samaa asiaa mittaavasta otannasta saadaan päinvastaisia tuloksia. Kuten tutkimustuloksista, myös gallupeista kannattaa selvittää kuka on sen maksaja ja suhteuttaa tulos siihen. Faktaa on myös se, että galluptulos on uutisoitavissa tulkinnanvaraisesti ja heikkohermoiset reagoivat raflaaviin otsikoihin, koska usko yhteiseen tekemiseen on toissijaista ja omien tarpeiden varjossa. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Mikki, virrensanoin, turhaan teet sä työtä raskasta, sil et sä pääse synninkuormastas.

Käyttäjän miesenergiaa kuva
Mikki Nieminen

Niin, miten sen kukakin näkee, mutta virren sanoin... "Henkensä hän heikoille suo
ja keskellemme lämpöä luo."

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Näiden eri mamu-politiikkojen välillä (entinen kontra nykyinen) on pelkkää näpertelyä. Mitä jos keskittyisitte oikeisiin ongelmiin:
- Ei koulutusleikkauksiin (jotka tulevat olemaan oikein helvetin kalliita tulevaisuuden Suomelle)
- Taitettu indeksi, jonka myötä eläkeläiset pakotetaan sossun luukulle => byrokratia kasvaa kasvamistaan
- Kotouttamisen käytännön ongelmat
- Vakuutuslääkärien posketon toimintamalli
- €uro ja sen vaikutukset Suomen talouteen-selvitys + toimenpiteet
- Perustuslakituomioistuimen perustaminen
- Harmaa raha ja sen tutkimuksen estävien tahojen paljastaminen
ja noin tusinan verran muuta kohtaa, joiden tulevaisuuden vaikutukset ovat ainakin yhtä suuria kuin maahanmuuton linjan rukkaaminen.

Henry

Käyttäjän miesenergiaa kuva
Mikki Nieminen

Suomessa on paljon kohennusta vaativia toimia ja niiden tärkeys on jokaiselle omansa. Suomen hallitus on sitoutunut kärkihankkeissaan koulutuskokeiluihin, joilla tavoitellaan mm. innovatiivisia ratkaisuja, parannetaan palveluita sekä vahvistetaan alueellista ja paikallista päätöksentekoa ja yhteistyötä uusia toimintatapoja hyödyntäen. Suomen hallitus on niin ikään sitoutunut tukemaan niin taloudellisesti kuin lainsäädäntötyön keinoin uusia koulutusratkaisuja, kun nykyiset lait ja säädökset ovat niiden toteuttamisen esteenä. Suomessa tuleekin etsiä kustannustehokkuutta luomalla esim. vapaaehtoisesti kaksikielistä kouluverkkoa, mieluummin kuin helpolta tuntuvia koulutusleikkauksia. Rkp:n ollessa hallituksessa edelliset 38 vuotta ei tälle uudistustyölle ollut mahdollisuutta.
Taitetun indeksin korjaamista vaativa kansalaisaloite keräsi riittävän kannatuksen ja se etenee omalla painollaan eduskunnan käsittelyyn.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kärkihnkkeit näyttävät olevn myös ympärivuorokutisten päivystysten keskittäminen yliopistollisiin keskussirloihin.
Meillä täällä Pohjolassa matkat on pitemmät kuin Uudellmaalla.

Käyttäjän miesenergiaa kuva
Mikki Nieminen Vastaus kommenttiin #5

Suomen väestöpohja ei riitä sairaaloiden pitämiseksi lähellä kaikkea ja kaikkia, nyt tehtävät uudistukset pitävät kuitenkin hoidon laadun hyvänä ja monipuolisena sekä kustannusrakenteen toteuttamiskelpoisena. Kaikissa maakunnissa on ihmisiä pitkien välimatkojen päässä sairaalasta. Siksi pidän tärkeänä, että nykyinen taksijärjestelmä ja esim. päivystysvelvollisuudesta pysyy, eikä Suomen lainsäädäntöä muuteta Uber-taksien tarpeiden suuntaan. Perussuomalaiset ovat yksiselitteisesti taksilupien vapauttamista vastaan.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #7

Taksien ympärivuorokautinenpäivystys, joka on nykyään olemassa ei lyhennä yhtään matkaa Utsjoelta Ouluun.

Käyttäjän miesenergiaa kuva
Mikki Nieminen Vastaus kommenttiin #9

Tietenkään ei lyhennä, mutta taksien päivystysvelvollisuus takaa Uberia luotettavamman taksinsaannin 24/7 aina.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Lainaus:
Taitetun indeksin korjaamista vaativa kansalaisaloite keräsi riittävän kannatuksen ja se etenee omalla painollaan eduskunnan käsittelyyn.

Kuten Metsälaki joka keräsi nimiä 163 000 ? 50 000 on raja.
Tuliko se laki kuitenkin ?
Meinaat että nyt kun Pers-kepu-kok leikasi eläkkeistä indeksikorotukset 4v
että EK ja valtio ottaa lisää maksettavaa ja poistaa taitetun indeksin?
Onks joulupukki olemassa? ON .PS vaalilupauksien aikana.

Käyttäjän miesenergiaa kuva
Mikki Nieminen Vastaus kommenttiin #6

Tarkoittanet Metsähallituslakia? Pysäytetään metsähallituslaki -adressi keräsi 129 627 allekirjoitusta 26.2.2016–16.3.2016.
Miksi adressin kerääjät eivät luovuttaneet sitä eduskunnalle huomattavasti aiemmin, sillä nyt aikataulut kääntyivät sitä vastaan?
"Päivitys 16.3.2016 klo 0:43
Nimien kerääminen on päättynyt. Suurkiitos kaikille allekirjoittaneille ja sanaa levittäneille! Allekirjoitusten lopullinen määrä selviää seuraavan vuorokauden aikana, kun viimeiset tarkistukset ja poistot on saatu tehtyä.
Esitys uudeksi metsähallituslaiksi on eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä keskiviikkona 16.3. Adressi luovutetaan eduskunnalle torstaina 17.3. aamupäivällä. Eduskunta äänestää muutosehdotuksista joko samana iltapäivänä tai perjantaina 18.3. Tämänhetkisen tiedon mukaan viimeinen, lakiesityksen hyväksyvä tai hylkäävä äänestys on viikolla 13."
Laki hyväksyttiin 30.3.2016.

Perustaltaan Kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi, jos se on kerännyt vähintään 50 000 kannatusilmoitusta kuuden kuukauden kuluessa. Se ei kuitenkaan takaa lakialoitteen läpimenoa, vaan kyse tästä eteenpäin on normaalista lainsäädäntöprosessista.

Vakuutuslääkäreihin eduskunta on reagoinut osaltaan https://www.suomenuutiset.fi/ronkainen-vakuutuslaa...

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #8

Kansalaisaloitteet joutuvatkin eduskunnassa vihreän veran alle.

Toimituksen poiminnat